Japani koostuu yli 3 000 saaresta, joista kaikista suurimmat ovat Honshu, Hoikkaido, Shikoku ja Kyushu. Japanin pinta-ala on 377 954,84 km². Maan pinta-alasta on n. 75 % vuoristoja n. 500 tulivuoresta yli 60 on toimivia. Japanin maa-alasta n. 65 % on metsää. Japanissa esiintyy maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia. Maanjäristys saattaa aiheuttaa myös tsunami-hyökyaallon. Kesäisin ja syksyisin Japanissa esiintyy myös taifuuneja.
Endogeeniset ilmiöt:
Kaikkia maapallon sisäisen lämmön aiheuttamia ilmiöitä sanotaan endogeenisiksi tapahtumiksi. Maapallon litosfääri koostuu seitsemästä isosta palasta ja kuudemmasta pienemmästä. On myös olemassa hyvin pienia litosfäärilaattojen palasia, eikä kaikkia rajakohtia edes tiedetä. Suurimpiin laattoihin kuuluu mannerta ja merenpohjaa. Litosfäärilaatat kelluvat astenosfäärin päällä. Laatat voivat törmätä toisiinsa, jolloin voi syntyä esimerkiksi maanjäristyksiä. Ne voivat myös kulkea pois päin toisistaan tai sivuta toisiaan. Japani sijaitsee Filippiinien, Tyynenmeren, ja Euraasian laattojen saumakohdissa. Japani sijaitsee maanjäristysherkällä ja tuliperäisellä ''Tyynenmeren tulirenkaan'' alueella. Tulirenkaan alueella tapahtuu n. 90% maapallon maanjäristyksistä ja siellä sijaitsee paljon aktiivisia ja ei-aktiivisia tulivuoria.
Japani on Lounais-rannikkoa lukuunottamatta pääosin sellaisen laatan rajanläheisyydessä/kohdalla, joka ei ole törmäämisvaarassa. Lounais-rannikon kohdalta menevän laatan törmäysvyöhyke on törmaamisvaarassa Euraasian laattaan, sillä mantereen kulkusuunta on sitä kohti.
Litosfäärilaattoja liikuttavat vaipan konvektiovirtaukset. Laatat liikkuvat jatkuvasti ympäriinsä ja noin 2-15 cm vuodessa toisiinsa nähden. Jos laatat liikkuvat toisiansa kohti on seurauksena törmäys, jota taas seuraa esimerkiksi maanjäristys. Litosfäärilaattoja on eri kokoisia, pieniä ja isoja.
Japanissa on paljon vuoristoja. Poimuvuoristo syntyy, kun kaksi laattaa törmää toisiinsa ja tään seurauksena mantereisen laatan reuna on kohonnut ja poimuttunut vuorijonoksi.
Maassa on myös maanjäristyksiä. Ne syntyvät silloin, kun kahden laatan rajalla on suuret kitkavoimat, jotka estiävät laattoja liikkumasta rajaa pitkin. Laattojen liikkuminen aiheuttaa tällöin jännityksen kertymistä. Jännitys rikkoo jossain vaiheessa kitkalukon ja maankuoren lohkot liikkuvat yhtäkkiä toistensa suhteen. Äkillinen liike aiheuttaa maanjäristyksen.
Fuji (富士山), kerrostulivuori Japanissa, korkeus 3 776 m.
Tsunamit puolestaan syntyvät, kun merenpohjan lohkot liikkuvat maanjäristyksen aikana ja vesimassa seuraa niiden liikettä. Näin syntyy suuri aalto, jolla on erityisen pitkä aallonpituus. Maanjäristyksen synnyttämät aallot vaikuttavat koko vesikerrokseen ja kun aalto saapuu rantaveteen, sen vauhti hidastuu ja aalto kohoaa metrien korkuisiksi.
Tulivuoren purkaukset syntyvät, kun kyseisen vuoren sisään kertynyt magma kohoaa maanpinnalle maankuoressa olevaa repeämää tai aukkoa pitkin. Kun magma purkautuu pinnalle, se synnyttää laavavirtoja ja ilmaan vapautuu tuhkaa ja kaasuja.
'
Ontake-tulivuoren (木曽御嶽山) purkautuminen vaati kymmeniä uhreja (2014).
Tulivuoren rakenne
Eksogeeniset ilmiöt:
Eksogeeniset tapahtumat, eli maapallon pintaa muokkaavat ilmiöt ovat aiheutuneet Maan painovoiman tai suoraan/välillisesti Auringon vaikutuksesta. Esimerkkeinä tästä on tuuli ja sade.
Rapautuminen on kallioperän ja kivien hajoamista pienempiin osiin. Sen tuloksena syntyy kivennäismaalajeja, kuten soraa, hiekkaa ja savea. Rapatumista tapahtuu fysikaalisten-, lämpö-, pakkas-, suola-, kemiallistten-, ja organogeenisten voimien tai reaktioiden seurauksena tai niiden yhteisvaikutuksena.
Japanissa voisi esiintyä fysikaalista-, lämpö-, ja organogeenistä rapautumista, mahdollisesti myös kemiallista.
Eroosio on sitä, kun rapautumistuotteet lähtevät liikkeelle. Tämän aiheuttaa erroosio voimat eli liikkuvä jää, eli virtaava vesi, aallokko, tuuli ja painovoima. Ne kuluttavat ja kasaavat rapautunutta maa-ainesta paikasta toiseen. Enimmäkseen ne tasoittavat maanpinnan muotoja. Maanmuotoja voidaan tarkastella sen mukaan onko se kulutuksen, kuljetuksen vai kasauksen tuote ja mikä erroosiovoima on sen saanut aikaan.
Painovoima
Japanissa on paljon korkeuseroja ja luonnonilmiöitä - kuten maanjäristyksiä - ovat massaliikunnot huomattavia eksogeenisia ilmitöitä. Eroosion irroittama aines lähtee liikkeelle korkeammalta alaspäin (esimerkiksi vuori tai rinne) painovoiman vaikutuksen takia. Liikkeelle lähtö seuraa yleensä esimerkiksi maanjäristystä, joita tavataan melko paljon Japanissa. Muitakin syitä voi olla, kuten esimerkiksi maan vettyminen ja/tai rankkasade, rapautuminen tai muu tärähdys.
Japanissa varsinkin sadekauden aikaan vaarana on se, että vettynyt maa lähtee vyörymään alas ja mitä jyrkempi rinne on, sitä varmemmin sade aiheuttaa mutavyöryn.
Hiroshiman (広島市) mutavyöry (2014).
Veden virtaus on voimakasta vuoristoalueilla, milloin se kovertaa jokiuomaa voimakkaimmin keskikohdasta. Tälläisestä kulutuksesta syntynyttä kulumaa kutsutaan V-laaksoksi. Japanin eteläosissa Sikokun saarella on kyseisellä tavalla muodostunut V-laakso Iya Keikoku.
Aaltojen irroita hieno aines kulkeutuu virtausten mukana suojaisiin lahden poukamiin, jonne muodostuu hiekkarantoja. Hiekkarannat ovat tuulten aiheuttamien aaltojen takia jatkuvassa muutostilassa (Mitä voimakkaampi tuuli, sitä isommat aallot ja sitä enemmän energiaa). Tuulten lisäksi rantoja muokkaavat vuorovesi ja jää. Ne saavat aikaan mm. rannan kulumista ja kasautumiuotoja kuten rantatörmiä, rantatasanteita ja hiekkasärkkiä. Rannanmuoto vaikuttaa siihen miten aallokko kuluttaa sitä.
Japanissa on yllättävän paljon hiekkarantaa (etenkin saarilla).
Okinawa-saari (沖縄本島)
Liikkuva jää
Japanissa sijaitsee pienehköjä jäätiköitä vuorijen ja vuoristojen päällä. Japanissa on myös talvi, jonka takia jäätä ja lunta saattaa olla muuaallakin, mutta vain hetkellisesti. Vuorten huipuilla jäätikkö on pysyvää, ainakin toistaiseksi. Ne ovat syntyneet lämpimän ilman viiletessä vuoriston reunaa pitkin kiivetessään ja tiivistyen tarpeeksi korkealla kosteudeksi. Vuorten korkeilla huipuilla on viileää, joten kosteus sataa lumena takaisin alas. Ajan kuluessa lunta sataa enemmän ja enemmän, jolloin lopulta saadaan alimmat kerrokset tiivistymään jääksi. Näin jäätikkö saa alkunsa ja mahdollisesti jatkaa laajenemistaan.
 |
| Kyoto-vuori (京都) Japanissa Lähde |
Japanin vuodenaikoja kuvaava video.
Lista pinnanmuotoja mahdollisesti muokkaavista ilmiöistä:
Myrskyt - Japanissa esiintyy toisinaan myrskyjä. Myrskyt ovat kuitenkin harvinaisempia (30%)
Rankkasateet - Myrskyjen yhteydessä voimakkaita sateita
Ilmastonmuutos - Lisää myrskyjä ja sateita (merivirrat/lämpötilat)
Myrskyt/tulvat/tsunamit/maanjäristykset/tulivuorenpurkaukset:
Japanissa esiintyy tulvia rankkasateiden yhteydessä sekä tsunamien seurauksena. Tsunameja aiheuttavat maanjäristykset, Japani sijaitseen litosfäärilaattojen törmäysvyöhykkeellä. Törmäysliike aiheuttaa voimakkaita maanjäristyksiä. Törmäysvyöhykkeellä on myös tulivuoria. Tulivuorien laava on sitkeää törmäysvyöhykkeellä -> purkaukset räjähdysmäisen voimakkaita.
Massaliikunnot - Vuoristojen rinteiltä kivi- ja maanvyöryt(sateet). Maanvyöryt aiheuttavat myös Eroosiota.
Lumivyöryt - vuoristossa (massaliikunto^)
Kaupungistuminen
Ydinonnettomuus - ydinvoiman käyttö litorsfäärilaattojen törmäysalueella.
Lähteet:
Kuvien ja videoiden lähteet lukevat niiden alapuolella
GEOS 1 - Sininen planeetta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti